ÅU 17.7.2013: Korppoossa jazz raikaa jazzin vuoksi

Johanna Bruun. Artikkeli on julkaistu Åbo Underrättelser -lehdessä 17. heinäkuuta 2013.

Koskettavien musiikkikokemusten luominen saa tilaa, kun taloudelliselle menestykselle ei anneta liikaa painoarvoa.

Jazz on vaativimpia musiikkilajeja, niin muusikoille kuin yleisöllekin. Popista ja rockista poiketen melodiat kulkevat vaikeasti hahmoteltavien kuvioiden mukaan, tai täysin sääntöjen ulkopuolella, muusikon omien tuntemusten mukaan. Improvisaatio luo ilmaan jännitystä, joka pakottaa kuuntelijan olemaan aktiivinen. Korppoossa jazzilla on vankka jalansija. Korpo Sea Jazz järjestetään 24. kerran 24.–27.7. Festivaali on kehittynyt pienimuotoisista saunajameista kapakkasoittojen kautta ollakseen nykyään festivaali, johon kuuluu kaksikymmentä ainutlaatuista konserttia tai jamia muun muassa Korppoossa, Nauvossa, Houtskarissa ja Nötössä.

Festivaalin perustan loivat muusikkoperheen Ralf, Kurre ja Micke Långbacka, joilla oli vahvat siteet musiikkimaailmaan. Korpo Sea Jazz on tänä päivänä rekisteröity yhdistys, jonka jäsenet työskentelevät festivaalin parissa ympäri vuoden. Korpo Sea Jazzin toiminnanjohtajan Bosse Mellbergin mukaan Korpo Sea Jazz noudattaa järjestäjien suosimaa taidelinjaa, vaikka on olemassa henkilöitä, jotka eivät arvosta tämän kaltaista jazzia.

Korpo Sea Jazzin perusperiaate on, että palkataan kotimaisia ammattimuusikoita. Toki olisi paljon helpompaa ja halvempaa järjestää jazzfestivaali amatöörimuusikoilla, mutta mielestämme on tärkeää luoda työmahdollisuudet kotimaisille jazzmuusikoille. Korpo Sea Jazzissa soittavat ovat niitä muusikoita, jotka elävät musiikistaan, toteaa Mellberg. Kun keskitymme kotimaisiin ammattilaisiin, niin voimme taata, että taso pysyy korkealla. Harrastamme korkeakulttuuria. Amatöörijazz ei välttämättä ole huonompaa, mutta usein se ei vaadi yhtä paljon, eikä ole yhtä kokeellista. Ammattimuusikot ovat paneutuneet genreen ihan eri tavalla ja he voivat antaa näkemyksen siitä, mikä on tällä hetkellä hottia jazzissa. Se voi vaatia yleisöltä paljon, mutta minun mielestäni järjestämme korkealaatuisia jazzkonsertteja, jotka saavat kelvata, jos ovat kelvatakseen, toteaa Mellberg. Tähän asti meillä on riittänyt yleisöä. Korpo Sea Jazziin hakeutuu myös tietynlaista yleisöä: usein samat ihmiset tulevat vuodesta toiseen. Taloudellisesti tulos on pyörinyt nollan vaiheilla, kiitos sponsoreiden ja lipputulojen. Mellbergin mielestä on tärkeää, että musiikki saa muodostua oman akselinsa ympärillä, eikä sen kuulu olla helposti sulatettavaa. Tämä pätee kaikkeen taiteeseen, jota ei ole tehty vain myytäväksi. Kehittyminen vaatii tukea. Siten Korpo Sea Jazz istuu samassa veneessä kuin Helsingin ooppera. Jos yleisö pienenee, niin myös festivaali pienenee – periaatteistamme emme tingi, sanoo Mellberg. Mellbergin mielestä festivaalityö on kuin harrastus. Hän on asunut Korppoossa 12 vuotta ja hän on vuosien saatossa luonut laajan verkoston suomalaiseen jazznäyttämöön. Etenkin Helsingin Sibeliusakatemian muusikot nivoutuvat tiukasti Korpo Sea Jazziin. Koska kouluun pääseminen edellyttää lähestulkoon sitä, että on ammattimuusikko, niin Korpo Sea Jazzissa soittaa niin opettajia, oppilaita kuin vastavalmistuneita. Meille on tärkeää, että emme jaottele muusikoita sen mukaan, miten pitkälle he ovat päässeet urapolullaan. Siksi maksamme myös yhtä suuria palkkioita riippumatta siitä, kuinka tunnettu muusikko on. Se on helppo tapa päästä irti vertailusta. Muusikoiden ei tarvitse miettiä, kuinka paljon joku muu saa – taloudellisen puolen draama kevenee ja hierarkiat tasoittuvat, sanoo Mellberg. Korpo Sea Jazzia kuvastava intiimi ja maanläheinen tunnelma syntyy myös festivaalin fyysisten järjestelyiden kautta. Ei ole olemassa mitään tyypillistä festivaalialuetta: ei ole mitään lakritsinmyyjiä, ei oluttelttoja eikä mitään sisäänpääsyrannekkeita. ”Festivaali” voi siinä mielessä olla hieman hämäävä käsite, miettii Mellberg. Yhtä lailla voidaan puhua nelipäiväisestä konserttisarjasta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että festivaalifiilis puuttuisi! Tilat eivät ole kovinkaan suuret, koska konsertit järjestetään eri puolilla saaristoa. Siten ei ole olemassa mitään ”backstageä”, ja etäisyys muusikon ja yleisön välillä pysyy myös pienenä. Tämä on seikka, josta meitä on kiitelty. Pyrimme järjestämään useamman soiton jokaiselle muusikolle, jotta hän viipyisi kauemmin saaristossa. Tällöin muusikoilla on aikaa sekä seurustella että tehdä töitä. Monet ottavat perheensä mukaansa. Korpo Sea Jazz on saavuttanut suositun konserttipaikan maineen maan jazzmuusikoiden keskuudessa. Jo elokuussa sähköposti alkaa täyttyä soittokyselyistä. Ohjelman muodostumiseen vaikuttaa festivaalin taiteellinen johtaja. Kahden vuosikymmenen ajan taiteellinen johtaja oli yksi festivaalin perustajista, Micke Långbacka. Nykyään taiteellinen johtaja valitaan vuosittain. Tänä vuonna festivaalin ohjelmasta vastaa moni-instrumentalisti Marzi Nyman. On tärkeää, että taiteellinen johtaja on itse soittanut Korpo Sea Jazzissä, jotta hän ymmärtäisi niin käytännön edellytykset kuin festivaalin konseptin, Mellberg sanoo.

Mellbergin mukaan Korpo Sea Jazz on vihdoin löytänyt konseptinsa ja filosofiansa. Hän painottaa, että festivaalin tavoite ei ole kasvaa. Kun konsertit ovat loppuunmyytyjä viikkoa ennen festivaalin alkamista, voidaan vain todeta, että jazz on löytänyt Korppoon jäädäkseen sinne.